Natural History Museum

Tulipahan käytyä. Ihmisiä oli turhankin paljon, jono dinosaurusnäyttelyyn oli kutakuinkin 45 minuuttia (menin silti ja läpijuoksin sen pirun näyttelyn, että ehtisin junaan-- en ehtinyt, mutta onneksi niitä menee viidentoista minuutin välein.)
Meteli oli kova, kuumakin oli, jostain kumman syystä ihmiset katsovat näyttelyjonon olevan paras kuhertelupaikka, kun niitä toistensa imijöitä oli jatkuvasti edessä hidastamassa kulkua. En käsitä.


Junamatkat olivat vähintäänkin uuvuttavia. Luulin jo menomatkalla, että maanalaisessa on ruuhkaa.
VIELÄ MITÄ!
Tulomatkalla sitä ruuhkaa vasta olikin. Istumaan ei mahtunut, eikä oikestaan seisomaankaan. Kyydissä oli jotain hemmoja, jotka laulo ja nauro niin kovaan ääneen, että ajattelin jääväni pois Embankment asemalla ja hyppääväni 15 minuutin kuluttua tulevaan junaan.


Hieno ja kunnioitusta herättävä rakennus, täytyy myöntää. Jäi jotenkin Helsingin ja Brysselin luonnontieteelliset museot kakkoseksi, vaikka Brysselin dinosaurusnäyttely olikin minusta informatiivisempi ja selkeämpi. Vaikka sielläkin oli toki kasapäin äänekkäitä lapsia.





Ja kyllä, olin ihan oikeasti siellä.
Näytän juuri niin kamalalta, kuin oletinkin näyttäväni.
Enkä muistanut lyödä edes meikkiä naamaan lähtiessä.


Mikä ihme tuo ilme on?
Jotain hymyntapaista vai ummetusta?
:D